Yhteishankintayksikön toiminta
Hansel on tuottanut palveluita koko Suomen julkishallinnolle yli kolmen vuoden ajan ja tehnyt sopimusten käytön osalta uuden ennätyksen, 1,3 miljardia euroa. Syksyllä 2022 hallitus totesi Hanselin ja KL-Kuntahankintojen yhdistymistä seuranneen integraatiokauden päättyneeksi ja hyväksyi yhtiölle uuden strategian, joka nimettiin kasvustrategiaksi.
Yhteishankintayksikön tehtävä ja rooli on määritelty julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä ja Hansel Oy:tä koskevassa laissa. Yhtiön asiakkaat on niin ikään määritelty Hansel-laissa, ja näitä ovat ministeriöt ja niiden alaiset virastot, eräät muut valtion yksiköt, yliopistot ja korkeakoulut, Keva, kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, hyvinvointialueet sekä näiden määräysvallassa olevat hankintayksiköt. Hyvinvointialueet lisättiin Hanselin asiakkaiksi heinäkuussa 2022 voimaan tulleella lakimuutoksella. Hanselin omistavat Suomen valtio (65 prosenttia) ja Suomen Kuntaliitto ry (35 prosenttia).
Hanselin tavoitteena on kilpailuttaa ja ylläpitää palveluja ja tavaroita koskevia yhteishankintasopimuksia, jotka tuottavat huomattavia hyötyjä hintojen, laadun ja prosessikustannusten muodossa. Lisäksi Hansel tarjoaa hankintojen kilpailuttamispalveluita ja hankintatoimen kehittämispalveluita sekä hallinnoi ja kehittää julkisten hankintojen ilmoituskanavaa Hilmaa valtiovarainministeriön toimeksiannosta ja sen rahoituksella.
Yhteishankintayksikkönä Hansel edistää toiminnallaan laadukkaiden hankintojen tekemistä, toimittajien tasapuolista kohtelua sekä kilpailua järjestämällä tarjouskilpailut siten, että markkinat toimivat tehokkaasti.
Hansel rahoittaa toimintansa sopimustoimittajilta perittävällä yhteishankintojen palvelumaksulla ja asiantuntijapalvelujen myynnillä. Palvelumaksu, joka perustuu tehtyihin hankintoihin, voi olla hankinnan kohteesta riippuen suuruudeltaan enintään 1,50 prosenttia. Keskimääräinen palvelumaksu vuonna 2022 oli 0,83 prosenttia (0,88 prosenttia vuonna 2021).
Lue myös: Tunnusluvut ja taloudellinen asema